Huomio

Sivustoa ei ole optimoitu vanhentuneelle selaimellesi.

Explorer Päivitä Internet Explorer selaimesi uusimpaan versioon tästä .

Tai kokeile näitä ilmaisia selaimia:

Chrome Google Chrome tai Firefox Mozilla Firefox


9 + 1 syytä tehdä laatua Osa 7. Vahvistunut brändi

25.04.2017

Yrityksen brändi muodostuu yritykseen, tuotteeseen tai palveluun liittyvistä asiakkaan mielikuvista, asenteista, ennakkoluuloista ja kokemuksista ja on myös sanottu, että brändi on aina totta, vaikka se ei olisikaan yrityksen tahtotilan mukainen. Tämä siis kääntäen tarkoittaa, että jollei yritys itse aktiivisesti kehitä omaa laadukasta brändimielikuvaansa, se kehittyy itsenäisesti, mutta ei välttämättä yrityksen haluamaan suuntaan. 

Tukeeko laatujärjestelmä brändiä?  Vai voiko brändi rakentua laadun ympärille?

Parhaimmillaan laadunhallintajärjestelmä tukee yrityksen tai organisaation toimintaa silloin, kun asiakas ei siitä edes tiedä: yrityksen toimintatapa tehdä laadukkaita tuotteita tai palveluita on itsestäänselvyys ja asiakas voi luottaa tähän. Kuitenkin laadusta viestiminen organisaatiosta ulospäin antaa sille ansaitun painoarvon: se kertoo asiakkaalle, että yritys välittää asiakkaistaan ja heidän tuote- tai palvelukokemuksestaan ja panostaa toimintansa kehittämiseen.

Laadunhallintajärjestelmän tulisi rakentua aina yrityksen eli viime kädessä sen asiakkaan tarpeista ja tavoitteista käsin. Brändiä tukeva laatujärjestelmä kiinnittää huomiota erityisesti niihin asioihin, jotka ovat brändille tärkeitä. Jos yrityksen brändi muodostuu nopeasta toimituksesta ja halvoista hinnoista, prosessien läpimenoajat ja kustannukset ovat tärkeitä mittareita. Jos taas tavoitteena on laadukas ja kotimainen brändi, toiminnassa tulisi mitata tuotevirheitä, poikkeamia ja toimitusketjua. Ja puhutaanhan erityisesti tuotteiden kohdalla "laatubrändeistä". Näidenkään kohdalla ei mielikuva laadusta ei varmaankaan ole muodostunut ilman panostuksia.

Kolmas osapuoli varmistaa laatutason

Yleisin tapa laatujärjestelmän imago- tai brändivaikutuksen saavuttamiseksi on erilaiset ulkoiset sertifioinnit, jotka myöntää aina organisaatiosta riippumaton kolmas taho eli sertifiointilaitos. Vapaaehtoisista sertifioinneista yleisin on yleisen laadunhallintastandardin ISO 9001 mukainen sertifiointi. Kyseessä on kansainvälisesti laajasti käytetty laadunhallintastandardi, joka soveltuu kaikille yrityksille toimialasta ja toiminnasta riippumatta. On tärkeää huomata, että ISO 9001:n pohjalla olevat laadunhallinnan perusperiaatteet ovat pitkällä aikavälillä menestyksellisen liiketoiminnan perusasioita, eivät mitään ylitsepääsemättömän hankalia lisävaatimuksia.  

Tietyllä toimialalla, esimerkiksi laboratorioliiketoiminnassa, jossa ulkoinen pätevyyden varmistus tulee vaatimuksena esimerkiksi lainsäädännöstä, ulkoisena tahona toimivat akkreditointielimet. Suomessa akkreditoinnista vastaa FINAS, joka akkreditoi eli toteaa päteväksi laboratorioita, sertifiointielimiä, tarkastuslaitoksia, vertailumittausten järjestäjiä sekä ympäristö- ja päästökauppatodentajia.

Sertifikaatti viestii laadusta

Sertifiointien ja akkreditointien todistuksena myönnettävät sertifikaatit ovat puolueettomia osoituksia siitä, että organisaation laadunhallintajärjestelmä ja sen prosessit täyttävät niille asetetut vaatimukset. Sertifioidut yritykset voivat käyttää internet-sivuillaan, tuote-esitteissään, tarjouksissa ja muussa viestinnässään esimerkiksi mainintaa ”ISO 9001:2015 sertifioitu”.

On kuitenkin muistettava, että ISO:n eli (International Organization for Standardization)-järjestön logo on copyright-oikeuksin suojattu tavaramerkki, jonka käyttö tai muokkaaminen ei ole luvallista. Sen sijaan yritykset voivat lisätä oman logonsa yhteyteen maininnan sertifioinnista tai vaihtoehtoisesti laittaa viestintäänsä sertifiointiorganisaation logon.

Onko laatujärjestelmä kilpailuetu vai sen puuttuminen kilpailuhaitta?

Monilla aloilla laatujärjestelmät alkavat olla yhä useampien tilaajien vaatimuksena. Näin ollen voidaan enemmänkin puhua jo siitä, onko laatujärjestelmän puuttuminen enemmänkin kilpailuhaitta, kuin sen olemassaolo kilpailuetu? Alkaako laatujärjestelmä olla enemmänkin jo minimivaatimus, yksinkertaisesti vain osa menestyksellistä ja suunnitelmallista liiketoiminnan kehittämistä?

Erityisesti aloilla, joilla työn laatu on yleisessä keskustelussa paljon esillä, on sertifioidulla laadunhallintajärjestelmällä mahdollisuus erottua kilpailijoista. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii rakennusala, jossa usein jossain määrin negatiivinen kuva työn laadusta voidaan kääntää toisin toimivalla yrityksellä kilpailuvaltiksi, kuten alla oleva rakennusliikkeen kuva kertoo.

Valjasta henkilöstösi yrityksesi brändilähettiläiksi

Laadunhallintajärjestelmä tukee myös yrityksen henkilöstön osallistumista yrityksen brändin rakentamiseen. Kun henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja oikeudet ovat selkeitä, heille on laadittu koulutussuunnitelma ja heillä on luottamus yrityksen järjestelmälliseen toimintaan, on henkilöstön helppo viestiä yrityksen arvoja, sen brändiä, myös ulkopuolisille. Silloin ei ole kyse irrallisesta, jopa päälle liimatusta brändikuvasta, vaan todellisen toiminnan näkyväksi tekemisestä. Henkilöstön rooli yrityksen brändin tekijöinä ja –lähettiläinä olisikin hyvä pitää mielessä ja pyrkiä sitä vahvistamaan. 

Aurinkoisin terveisin laatutaiteilija,

Hanna

Blogisarjan osa 8. Yrityksen arvo ja Due Diligence-valmius on luettavissa täällä

 

 

Arkisto

Tagit
Jaa