Huomio

Sivustoa ei ole optimoitu vanhentuneelle selaimellesi.

Explorer Päivitä Internet Explorer selaimesi uusimpaan versioon tästä .

Tai kokeile näitä ilmaisia selaimia:

Chrome Google Chrome tai Firefox Mozilla Firefox

Digitaalisuus - Mikä ihana mahdollisuus suomalaiselle elintarvikeviennille

Saksalainen messutarjonta vakuutti isosti Kölnin tuomiokirkon kupeessa olevilla, 34:tta kertaa järjestetyillä Anuga-messuilla. Hämmentävän suuret elintarvikealan messut ovat oikeastaan 10 in 1-tapahtuma, sillä tapahtuma koostuu kymmenestä eri messusta, joissa jokaisella on oma päätuotekategoriansa .

Kokoluokaltaan valtava tapahtuma keräsi noin 165 000 vierailijaa 198 maasta ja näytteilleasettajiakin oli huimat 7400! Verrattuna vaikkapa luomualan vastaavaan tapahtumaan, eli Biofachiin tunnelma oli melkoisen erilainen ja täytyy sanoa, että viihtyvyyden näkökulmasta Anuga ei ole oma suosikkimessuni. Mutta hitot viihtyvyydestä, sillä tarjonta oli mielettömän monipuolinen ja kattava!

Päällimmäisenä mieleeni jäivät tuotteiden pakkauksien luonnonmukaisuus, jota tosin olisin suonut olla enemmänkin. Itse kulutuksen kestävyyden korostaminen ei ehkä ollut se kantava teema, mutta vivahteita tästä näkyi kyllä.  

Free from-tuotteita oli paljon tarjolla ja varsinkin “take away” –tuotteiden sekä nopeiden ateriavaihtoehtojen markkinointiväitteissä oli huomattavissa selkeää terveystrendiä. Nopean ei enää tarvitse olla epäterveellistä! Gluteenittomuus, ravintorikkaus sekä kuitupitoisuus ovat edelleen kovaa huutoa.

Myös halal-ruoalla oli oma näyttelypaikkansa, mutta tätä en nostaisi kuitenkaan merkittäväksi trendiksi – vielä.

Varsinkin juomapuolella oli nähtävillä “käsityöläisyyden” uusi nousu. Start upien tuoma “pöhinä” on selkeästi tuonut oman lisänsä konservatiiviseenkin elintarviketollisuuteen. Tapa tehdä muuttuu ja kuluttajia otetaan mukaan brändin luomiseen,. Tämä luo painetta myös isommille toimijoilla ja toivottavasti varsinkin Biofachissa korostetusti esillä ollut eettinen kuluttaminen nousee myös valtavirtaan entistä vahvemmin pienempien markkinahäirikköjen avulla.

Kuluttajina naiset sekä lapset nousivat kohdennetusti omaan tutkaani: Naisille suunnitellut energiapatukat ja energiajuomat , samoin kuin lapsille suunnatut terveelliset välipalavaihtoehdot nousivat vahvasti esille.

Mielenkiintoista oli myös huomata, miten messujen maaosastoilla oli selkeästi nähtävillä maiden painotukset tuotetarjonnassa sekä myös eri markkinoiden muutostilanne: Mikä on pienten yritysten osuus isoissa(kin) kokonaisuuksissa ja miten dynamiikka osaston yritysten kesken toimi.

Suomellakin oli oma osastonsa, valitettavan syrjässä tosin. Ja verrattuna niihin jävlä ruotsalaisiin, kyllä meillä on kaverit brändäystyötä tehtävänä. Tartutaan innolla haasteeseen ja viedään meidän hienoja raaka-aineita sekä laadukasta tuotetarjontaa innolla edelleen maailmalle – kilpailuetuja meillä kyllä on!

Yllättävä puute oli digitaalisen kuluttamisen osuus messuilla. Tokikaan kuluttajille messua ei ollut luotu, mutta itse en törmännyt yhteenkään digitaalista kuluttamista huomioivaan markkinointikikkaan. Muutama #häshtagi löytyi, mutta siinäpä se! Tässäpä tosiaan oiva markkinarako, varsinkin ketterille digiosaajille, eli suomalaisille. Suomalaiset elintarvikkeet menevät monesti premium-luokkaan ja elintarvikealan diginatiivi käyttäjäkunta on suomalaisille oiva, kasvava kuluttajakunta sekä profiloitumisen paikka!

Eli eikun vaan eteenpäin, suomalainen elintarviketeollisuus! Rohkeudella, kekseliäisyydellä ja yhteistyöllä kohti onnistunutta maailmanvalloitusta! 

Maailmanvalloitusmeiningeillä, 

Miia